I- TE PONATEKAO FARANI « HISTOIRE »
1)- I te tapa hāmani 112-II o te hāmani haavivini ponatekao a te èpikopo Dordillon, e ìte tātou :
*- Histoire, sf, tekao no te…
*- Historiette, sf, tekao aàkakai.
2)- I te tapa hāmani 282 o te « Pona Tekao Tāpapaìa » a te èpikopo Le Cléac’h, e ìte tātou :
*- Histoire, sf, tekao haakakai.
*- I te tapa hāmani 74 o te « Mou Pona Tekao » a te Pū Tuhuka èo ènana, e tatau tātou :
*- Histoire : te kite haaènana (kēkē àò ), te ìte haaènata (kēkē ùka).
II- NĀ MOU PONATEKAO ÈNANA : AAKAKAI me HAAKAKAI
Ia tiòhi atu tātou i te mou ponatekao e ùa, aakakai me haakakai i òto o :
1)- Te hāmani a te èpikopo Dordillon, e ìte tātou :
*- I te tapa hāmani 104 I, ààkakai : antiquités, curiosités, tekao ààkakai, généalogie mythologique, histoire fabuleuse.
*- I te tapa hāmani 124-I, haàkakai : choses curieuses, curiosités, antiquités ; tekao haakakai : histoire, historiettes, faits fabuleux, généalogie mythologique. = haakekai.
2)- Te hāmani a te èpikopo Le Cléac’h,
*- I te tapa hāmani 14, ààkakai : antiquités, curiosités. Tekao ààkakai, généalogie mythologique, histoire fabuleuse ; histoire en général. U te e ‘ite te ‘enata i to ia ààkakai, le Marquisien ignore son histoire. Voir : ha’akakai.
*- I te tapa hāmani 34, ha’akakai, ha’akekai (kēkē ùka), ààkakai (kēkē àò), choses curieuses, curiosités, antiquités. Tekao ha’akakai, histoire, récit légendaire, généalogie mythologique.
3)- Mea nui hoì te haaviviniìa ; oia te tumu i vaeìa mai e te Pū tuhuka èo ènana e toù ponatekao tahakahaka.
a)- O haakakai tōmua ponatekao e tekao ana no te tau haakakai o te poì me te tau etua kākiu. O « te Haakakai o Mauike » te ikoa o te hāmani òomiìa i 2007.
b)- Me hua hakatu, u pepena te Pū Tuhuka èo ènana i te ponatekao âkakai e tekao ana no te tau mea no tēnei tai hou patuìa haatīvava. O « Âkakai » te ikoa o te hāmani no te tōìki haaòomiìa e âtou i hua èhua.
c)- I te èhua 2012, u puta mai mei io âtou « Hapukeìa Haakakai me te Âkakai » i èià i haapukeìa te mou haakakai kākiu me te mou âkakai hou.
O te ponatekao « généalogie » à, aè he kōhii mea huì ma he èo ènana. Aè he mea i òto o te hāmani a te Pū Tuhuka na te mea u ìte meitaì ìa e te tau ènana me te tau ènata paotū. I òto o nā hāmani a nā mou èpikopo e ùa, e koàka ia òe te haaviviniìa matatatau (kēkē àò) me matatetau (kēkē ùka).
I tēnei e koàka ia tātou te huì mai ma he èo ènana o tēnei tai hou i te ave ponatekao hakaìteìa e te èpikopo Le Cléac’h ma ùka aè « U te e ìte te ènata i to īa haakakai » atii nei « Aè te ènata i ìte i to īa ìte haaènana / Aè te ènata i ìte i to īa ìte haaènata ».
Na tātou paotū e hakaìte atu i te mea ua teka nui to tātou èpikopo kaìèa.
A PATA INEI NO TE TATAU I TE HĀTIKA TEKAO MA HE ÈO FARANI… !
Patuìa e Jacques Iakopo Pelleau